Eilen leivottiin ja siivottiin koko perheen voimin. Ihanaa kun mies hoiti uuninpesun. Lapset osallistuivat enimmäkseen leivonnan tuloksiin kuin tekemiseen, mutta syötäväksi
ne on tehty ja kiva kun maistuu.
Minä olen meillä kalorilaskuri. Yritän tehdä tätä huomaamatta. Esillä on aina hedelmiä ja aina ne
häviävätkin. Kotona saa vain ruisleipää, makaronit ovat tummia ja leivon spelttiin (speltti on uusi juttu itsellekin) Perjantai on herkkupäivä. Silloin tehdään hyvää ruokaa yhdessä ja lapsilla on
karkkipäivä. Nuorempi lapsista liikkuu paljon, mutta vanhempi lopetti aktiiviurheilun. Nämä asiat yritän huomioida ruuanvalmistuksessa. Kohtuutta yritän heille opettaa. Itse en ole ollut mikään leipomusten tai karkin
kohtuukäyttäjä aina ollut, mutta ikä on tullut tässäkin vastaan. Väsyttää ja kiukuttaa jos olen saanut liikaa sokeria. Tästä on kokeiluja useilta perjantai-illoilta. Enhän minä vapaailtoja niin
halua käyttää.
Olen yrittänyt opetella kohtuutta ja rytmiä. En ole kieltäytynyt mistään, mutta kolme tuntia ateriaväli on pitänyt
aika hyvin. Työpäivinähän tämä on jopa helppoa. On pitänyt miettiä mikä sopii itselle. Syön päivällä kunnon ruuan, jos tämä jää väliin on koko illan kauhean syömisen
tarve ja kohtuutta on vaikea ylläpitää.
Nyt on joululoma ja päivittäin leivotaan ja niistä leipomuksista myös nautitaan kohtuudella. Muistan
aikoinani syöneeni viisi korvapuustia koska leipomispäivänä se on sallittu. Mikä sääntö se on? Kuinka ikävältä tuntuu kun on ähky, väsy ja silmäpussit. Täytyy luottaa, että
saan ruokaa myös joulunjälkeen. Perinteistä on jo joiltakin osin luovuttu muutenkin.
Leivoin lusikkaleipiä ja tein daim -suklaata ja korvapuusteja. Yhden
kutakin otettiin maistiaisiksi. Tänään laitetaan tarjolle kun tulee ystäviä ja kummityttö käymään. Pullat on jo pakkasessa ja uskon, että pipareita on myös joulupöytään tarjolla. Tiedän,
että joulupaketeissa on suklaata. Syödään joulusuklaa, mutta lähdetään ulos joulupäivänä ja palataan normaaliin ruokarytmiin. Omalla itsetehdyllä ruualla saadaan vatsa täyteen. Kinkkua, perunaa ja
rosollia. Välipalaksi hedelmiä. Omenaa, banaania, mandariineja ja viinirypäleitä. Tai vain omenan lohkoja.Lapset tykkää kun ne on paloiteltu kuppiin valmiiksi.
Olen
opiskeluaikanani joutunut tulemaan kahden viikon joululomalta lasketteluhousuissa koska farkut olivat liian tiukat. Lenkkeilin silloinkin päivittäin. Pystyin syömään koko suklaarasiallisen kerralla (päivittäin). Kahdessa
viikossa nuorellakin kasvaa aika vatsa. Opikeluaikana olin myös paastolla viikon ja paino laski helposti. Olen paastonnut useita kertoja. Syönyt myös kevyttuotteita ja jauhemaisia ruuankorvikkeita. Aina on kuurin jälkeen paino noussut takaisin.
Hedelmä on makea. Näin aikuisiällä ananaskin toimii.
Luvataan itsellemme hyvää
oloa joka päivä ei ensi vuoden alusta lähtien.
Lähden nyt lenkille ja minua odottaa rahka-ananas lenkin jälkeen. Syön myöhemmin kunnon
ruuan, välipalana hedelmiä ja iltapala on tee ja kaksi ruisleipää. Samanlaista tavoiksi tulleita tottumuksia kuin jouluähkykin. Olo on vain parempi. Toivon myös, että tämä tapa jatkuu. Marraskuu on jo taaksejäänyttä
aikaa. On valon ja hyvän mielen aika.