Muutaman kuvan sain liitettyä muistoksi. Kotona ei sisällä ole enään kylpyhuoneremontin ja olohuoneen maalauksen jälkeen tehty mitään.
Poika on saanut lukion kurssit tehtyä ja voi huokaista koulun puolesta. Ehtii viettää melkein viikon vapaata ennenkuin alkaa kesätyöt.
Tytär on voittanut koulun sählymestaruuden ja ikäluokassaan kuvataidekilpailun (11v). Nämä ovat vanhempienkin iso ilo, että lapset onnistuu.
Nyt keväällä on siirrytty enemmän pihahommiin. Tahti vain on verkkaantunut aikaisemmista vuosista. Välillä mietin, että olisi kiva laittaa vaan joku pieni yrttimaa.. basilika ja ehkä joku toinen.., mutta aina on kilometri lautaa, 20 kuutiota puuta suuliin tai 20metriä aitaa kaadettavana. Nyt joku maanviljelijä sanoo, että aperitiivi vain, tiedän senkin. Kaikki on niin suhteellista.
Tänä vuonna ei itse kylläkään kaadettu pensasaitaa. Ihan hyödynnettiin taitavaa tuttua metsuria. Sitten tuli toinen taitava ja nosteli oksat pois. Oma osuuteni olisi nyt tässä aitahommassa saada siitä valokuvat tänne.
Niin kirjoitan nyt hiukan viikosta uupuneena enkä tee mitään suuria sankaritekoja kotona (en ole edes imuroinut tänään) vaan muistoksi ettei tämä ihan aina ole pelkästään maalaisromantiikkaa.
Tykkään kuitenkin ihan kauheasti kaikesta puuhasta kotona. Pitää vain aina ensin ryhtyä.
Nyt on tytölle tulossa kavereita yökylään. Pitää siis sittenkin imuroida ja vähän muuta ja muuten se abiturientti ei ole edes herännyt vielä. On mennyt nukkumaan kun me lähdettiin töihin. Ottaa ilon irti viimeisitä vapaistaan.
Onneksi työ taas rytmittää toiseen suuntaan sanoo pojan äiti :)