Kylpyhuone on valmis. Kylpyhuone aloitettiin hiihtolomalla 2/17 ja ajatus oli, että ei kesälomalla enään tehdä.
Mieheltä meni selkä (kun remonttia oli tehty neljä kuukautta) ja istui ihan hiljaa muutaman viikon sohvanreunalla ja yritti hiukan kävellä. Työergonomia ei tainnut olla paras mahdollinen. Kyykyssä ja mutkalla muutama kuukausi. Olisi kai mennyt parempikin selkä.
Heti kun selkä salli hetki tehtiin yhteistyöllä niin, että minä nostelin ja kannoin ja mies teki mitä pystyi. Romanttinen vanhantalon entisöintitunnelma oli kyllä kovilla. Kyllä äitikin kävi välillä ulkona kiroilemassa.
Tähän asti olen saanut osallistua kodin remontteihin ja edelleen olen ylpeä kun olen tehnyt pihan salaojituksen jälkeen pihamaan itse mullasta, josta piti haravoida kivet pois (oli ilmaista siksi kivet) sain tasoittaa koko pihan ja istuttaa nurmikon ja tuli ihan hyvä piha.
Talonkin sain hioa, raapia, ja homepestä ja maalata. Siitä olen erityisen ylpeä. Mies sanoi, että hioin kilometrin lautaa. Sen takia kylpyhuoneen ikkunanpokien hiominen ja maalaus tuntuikin mukavalta kun tuli valmista kolmessa päivässä eikä kolmessa kuukaudessa.
Mielelläni teen ja ei tällaista taloa voisi pitääkään jos molemmat ei osallistu ja ole valmis tekemään.
Tämän takia kylpyhuoneremontti tuntui kurjalta koska siellä ei purkamisen lisäksi ollut itselleni mitään tekemistä (jos noita ikkunoita ei lasketa) Maalasin kyllä olohuoneen seinät ja päällystin sohvakaluston iltapuhteiksi, mutta ne lasketaan viihteeksi.
No vanhassa talossa riittää puuhaa ilman remonttiakin.
Nyt lokakuussa kylpyhuone on ollut käytössä viikon. Kulunut viikko on ollut siirtymäaikaa. Tuntuu, että on ihan omaa aikaa. On jäänyt halu puuhastella, mutta pitäisi ottaa rennostikin. Piha on siivottu ja lehdet haravoitu.
Uudesta kylpyhuoneesta nauttii kaikki. Laitan myöhemmin kuvia remontin etenemisestä