Päähaasteemme ja vaativin kysymys ei olekaan se, mitä meidän tulisi tehdä, vaan se, miten teemme ja valmistelemme
asioita niin, että päätöksiin sitoudutaan riittävän laajasti ja muutokset toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti.
Etenkin julkisella sektorilla on uskallettava lähteä liikkeelle joskus vajavaisenkin tiedon pohjalta kokeillen. On rohjettava
olla näkemyksellinen ja korjattava kurssia sitä mukaa kuin opimme uutta. Vastaus mitä-kysymykseen tarkentuu hiljalleen tekemisen
eli miten-kysymyksen työstämisen kautta.
Sitran lanseeraama terveyskioski on tästä hyvä
esimerkki. Kukaan ei tiennyt ennakkoon, millaisia hyötyjä tai haittoja matalan kynnyksen terveysasemalla voi olla – ei siis tiedetty
ennen kuin kokeiltiin. Tuloksena on menestyksekäs, helposti saatavilla oleva palvelu, joka täydentää julkisen terveydenhuollon
järjestelmää.
Rajattomassa, digitalisoituvassa maailmassa
myös johtajuuden on muututtava. Mitä nopeammin toimintaympäristömme muuttuu, sen tärkeämpää on, että johto
käyttää riittävästi aikaa organisaation jatkuvan uusiutumiskyvyn, vireen ja osaamisen varmistamiseen. Johdon pitää
olla aina vähintään yksi askel nykyvaihetta edellä.
Johtajien tulee siis osata elää samanaikaisesti sekä nykyhetkessä
että tulevaisuudessa ja varata riittävästi aikaa organisaation avoimuuden, strategisen ajattelun ja kollektiivisen
päätöskyvyn kehittämiseen – päivittäisten ongelmien hoitamisen ohella.
Hyvä johtaja kerää ympärilleen
eri tavalla ajattelevia ihmisiä, edistää yhteistyötä ja huolehtii osaamisen kasvusta muun muassa työkierron avulla.
Myös
organisaatiokulttuuri tulee nähdä tärkeänä johdon työkaluna. Sanotaan, että kulttuuri syö strategian ja rakenteen
aamupalaksi. Hyvinvoiva ja vahva kulttuuri luo perustan kaikelle toiminnalle.
Esimerkiksi
Koneella vuosikymmenien myötä syntyneen organisaatiokulttuurin jatkuva kehittäminen on ollut perusta yrityksen
kymmenen viime vuoden globaalille vahvistumiselle.
Miksi hyviin johtamiskäytäntöihin ja
kulttuuriin ei panosteta riittävästi?
Yksi syy on väärät prioriteetit. Moni johtaja pitää näitä asioita liian
hallinnollisina eikä siksi varaa niille riittävästi aikaa. Tekemisen huuma vie helposti mennessään ja johtaa lyhytnäköiseen
toimintaan.
Myös koulutusjärjestelmämme kasvattaa asiantuntijoita, jotka johtavat mielellään oman erityisosaamisensa
kautta. Asiantuntemus on luonnollisesti välttämätöntä, mutta monella – varsinkin julkisen sektorin – johtajalla
asiantuntijaidentiteetti on paljon yleisjohtajaidentiteettiä vahvempi.
Mitä tiukemmiksi
tilanteet muuttuvat, sitä herkemmin asiantuntijajohtajat tukeutuvat omaan erityisosaamiseensa sen sijaan että he pyrkisivät
etsimään ihmisten kautta kokonaisuuden etua.
Johtamisen uudistaminen on välttämätöntä, mutta meillä
on kaikki menestyksen avaimet käsissämme. Nykyinen alisuoriutumisemme on korjattavissa siten, että johtamisessa
kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota uudistumiskykyyn ja organisaatiokulttuuriin.
Tämä on sekä julkisen
että yksityisen sektorin johdon keskeinen tehtävä.
Matti Alahuhta ja Mikko Kosonen Alahuhta on Kone
Oyj:n toimitusjohtaja
ja Kosonen Sitran yliasiamies.
Rajattomassa, digitalisoituvassa maailmassa myös johtajuuden on muututtava. Mitä
nopeammin toimintaympäristömme muuttuu, sen tärkeämpää on, että johto käyttää riittävästi aikaa organisaation
jatkuvan uusiutumiskyvyn, vireen ja osaamisen varmistamiseen. Johdon pitää olla aina vähintään yksi askel nykyvaihetta
edellä.
Johtajien tulee siis osata elää samanaikaisesti sekä nykyhetkessä että tulevaisuudessa ja varata
riittävästi aikaa organisaation avoimuuden, strategisen ajattelun ja kollektiivisen päätöskyvyn kehittämiseen
– päivittäisten ongelmien hoitamisen ohella.
Hyvä johtaja kerää ympärilleen eri tavalla ajattelevia ihmisiä,
edistää yhteistyötä ja huolehtii osaamisen kasvusta muun muassa työkierron avulla.
Myös organisaatiokulttuuri tulee
nähdä tärkeänä johdon työkaluna. Sanotaan, että kulttuuri syö strategian ja rakenteen aamupalaksi. Hyvinvoiva
ja vahva kulttuuri luo perustan kaikelle toiminnalle.