Pääsiäinen alkoi tunnelmalla ettei loma riitä palautumiseen. Liian paljon kaikkea. Päällimmäisenä tutkimussuunnitelma. Mielenkiintoinen ja antoisa projekti. Tutkimussuunnitelma on vienyt monen uuden tiedon lähteelle
ja opastanut uusille poluille. Ongelmaksi muodostui olennaisen löytäminen omaan suunnitelmaan. Miten silloin on niin yksin? Osaamaton ja riittämätön olo.
Toisenä pääsiäispäivänä
istuin koneen ääreen ja aloin kirjoittamaan. Kauheaa miten yksinkertaista se sitten olikin. Melkein petyin sisältöön. Olin lukenut niin upeita tutkimuksia ja artikkeleita, että omani tuntuu ihan lumipallonpyörittämiseltä.
Kuinka moni osaa pyörittää lumipallon? Kaikki. Mitä uutta ja hienoa siinä on?
Verkko-opetuksen mielekkyys aikuisopiskeljoilla on aiheenani. Olen opettajana toisen asteen koulutuksessa hienojen ihmisten kanssa.
Nämä aikuiset ovat tottuneet työhön, joten työmoraalia riittää. Sitä arvostan. Suurimmalla osalla on kuitenkin vähän koulutusta alla, joten opiskelemaan oppiminen on oma alueensa. Nämä aikuiset opiskelijat
ovat hienoja yksilöitä kun heihin tutustuu. Koen, että kemiat toimivat ja keskinäinen luottamus on hyvä? Tiedon tuominen ja tarjoaminen on helpompaa kun ihmisten kesken vallitsee luottamus.
Tutkimusuunnielman pohjalta kävin
Educa messuilla tutustumassa eri verkko-opetusmalleihin (onkin paljon). Wienissä kävin yliopistolla ja yksityisessä koulussa tutustumassa teknologian käyttöön Itävaltalaisessa koulussa. Nämä kyseiset opettajat Wienissä
käyttivätkin teknologiaa upeasti. Kunniamaininta Wienin opettajankoulutuslaitokselle upeista opettajista. Olimme kuulemma saaneetkin heidän mersumallinsa opettajuudesta. Huomasin. Rehtori mainitsikin, että teknologian käyttö
on opettajakohtaista. Koen, että samankaltaista kuin meidän koulussa.
Kävin verkkokoulutuksessa opettajille ja olen opetellut tuottamaan verkkomateriaalia eri menetelmin oppilaille ja mihin päädyin tutkimussuunnitelmassani.
Tutkimussuunnitelmani perustuu kyselyyn oppilaita , miten he kokevat verkko-opetuksen koulutuksessaan? Aikuisopiskelijoista on paljon hyvää tutkimusta verkko-opintojen parissa. Kauan meni ennenkuin keksin miten kehitän verkkosivuja omille oppilaille.
No kysymällä heiltä itseltään. Välillä tuntuu sietämättömältä miten monimutkaisen prosessin kautta pääsee niin yksinkertaiseen ratkaisuun. Elämä helpottui merkittävästi
kun ei tarvinnut uudistaa koko verkko-opetusta koko maailmassa. Sehän oli lähtökohta omassa päässä.
Oma työni on mielenkiintoista. Ihmiset tekevät siitä mielenkiintoista. Raskasta ja ihan parasta.
Nyt on valintojen aika tai minä en pysty vaikuttamaan valintoihin juurikaan. Saanko jatkaa entisessä. Vihreää valoa on näytetty. Mitään ei ole paperilla. Toisessa paikassa vakituinen lehtorin paikka. Vasta haastattelu. Tuntuu
hyvältä, että kelpaa. Hakijoita on ollut paljon. Valitsenko oikein? Vai pääsenkö valitsemaan mitään?
Pääsiäinen riitti palautumiseen. Huominen on ihan hyvä arkipäivä